Tulevaisuus-työpajan tulokset

Kiitos osallistumisesta Rakentaminen 2035 -verkoston Tulevaisuuden työpajaan!

Työpajan ideana oli pohtia ja suunnitella rakennetun ympäristön kestävyyssiirtymää ajatuksella “Miltä näyttää maapallon kantokyvyn rajoissa toimiva kestävä ja kiertotalouden mukainen rakennettu ympäristö ja miltä se näyttää Turun alueella?”. Työpajan fasilitoi Nani Pajunen.

Tulevaisuus työpajassa kaikki oli mahdollista!

Työpajan tarkoituksena oli ideoida kuinka ja millä ratkaisuilla saamme toteutettua kestävyyssiirtymän rakennetun ympäristön toimialalla – Suunnittelemme maailman kestävintä ja vastuullisinta rakennettua ympäristöä!

Mitä työpajassa tehtiin?

Pyysimme ajatuksia ja ideoita oman roolin ja nykyisen työympäristön sääntöjen ja totuttujen toimintatapojen ulkopuolelta. Tavoitteena oli osittainen poisoppiminen ja uuden innovointi ajatuksella ”Kun kaikki on mahdollista”.

Yksilötehtävässä jokainen kirjoitti Post-it -lapuille ideoita . Ryhmissä ideoista muodostettiin tavoitteita, joille laadittiin toimenpidesuunnitelmia, joissa ”Kaikki liittyy kaikkeen”.

Työpajan tulokset

Tekoälyn tuottama visio Post-it -lappujen perusteella rakennetun ympäristön tulevaisuudesta vuodelle 2125 sekä visiota esittävä kuva:

Vuonna 2125 rakennettu ympäristö on osa elävää ekosysteemiä, jossa ihminen, luonto ja teknologia toimivat symbioosissa. Kaupungit eivät ole enää tiivistä betonia vaan vihreitä, joustavia ja omavaraisia yhteisöjä, jotka tuottavat oman energiansa, puhdistavat vetensä ja kierrättävät kaiken materiaalin.
Omistamisen kulttuuri on vaihtunut jakamiseen ja palveluihin, ja asuminen on enemmän kokemus ja yhteisö kuin yksittäinen omaisuuserä.

Rakentaminen perustuu paikallisiin materiaaleihin, pitkään elinkaareen ja täydelliseen kiertotalouteen. Rakennukset ovat muuntojoustavia, modulaarisia ja täysin purettavissa — niiden materiaalipassit mahdollistavat osien jäljitettävyyden ja uusiokäytön.
Digitaalisuus ja tekoäly tukevat kestävää suunnittelua: tieto rakennuksista on reaaliaikaista ja läpinäkyvää.

Rakennettu ympäristö tukee hyvää ja kestävää elämää:

• Viheralueet ja hyötykasvit ovat osa arkea.
• Liikkuminen on päästötöntä ja yhteiskäyttöistä.
• Energiantuotanto on hajautettua ja päästöpositiivista.

Kaupunkialueet ovat kylämäisiä yhteisöjä, joissa eri ikäiset ja taustaiset ihmiset elävät yhdessä.

Tekoäly koosti möys ryhmien muodostamista tavoitteista ja toimenpidesuunnitelmista seuraavan yhteenvedon.

Kohti 2125

Kun materiaalit kiertävät, energia tuotetaan paikallisesti, rakennukset kestävät sukupolvia ja kaupunki tukee luontoa ja yhteisöllisyyttä, rakennettu ympäristö muuttuu aidosti kestäväksi – ja vastaa sekä nykyisiin että tuleviin tarpeisiin.

1. Kiertotalous ja materiaalien täysi hyödyntäminen

Rakennukset suunnitellaan purettaviksi, korjattaviksi ja uudelleenkäytettäviksi, ja materiaalit kiertävät osana yhteisiä materiaalipankkeja.

• Lainsäädäntö ohjaa kiertotalousratkaisuihin ja materiaalien uudelleenkäyttöön.

• Rakennusosiin otetaan käyttöön digitaalinen materiaalipassi.

• Purkumateriaaleille kehitetään toimivat markkinat ja logistiikka.

• Rakennusluvat sisältävät kiertotalous- ja purkusuunnitelmavaatimukset.

2. Energiapositiiviset ja vesiviisaat rakennukset ja korttelit

Rakennukset tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat, ja vesi kiertää sadeveden talteenoton ja jätevedenkäsittelyn kautta takaisin käyttöön.

• Kaavoituksessa edellytetään omavaraisia ja hajautettuja energiaratkaisuja.

• Korttelikohtaiset energiaverkot ja varastointijärjestelmät otetaan käyttöön.

• Rakennusmääräyksiin sisällytetään sadeveden ja jäteveden kierrätysvaatimuksia.

• Energiankulutusta ja -tuotantoa seurataan reaaliaikaisesti.

3. Pitkäikäiset, ylläpidettävät ja muuntojoustavat rakennukset

Rakennukset suunnitellaan 200 vuoden käyttöikään, elinkaariajatteluun ja muunneltavuuteen, jolloin ne voivat muuttua käyttäjien tarpeiden mukana.

• Verotus ja rahoitus suosivat pitkäikäisiä ja huollettavia ratkaisuja.

• Rakennusten elinkaariseuranta otetaan pakolliseksi osaksi hankkeita.

• Koulutus uudistetaan painottamaan korjausrakentamista ja elinkaarisuunnittelua.

• Suunnitteluun sisällytetään muuntojoustavuuden ja korjattavuuden periaatteet.

4. Yhteisölliset, luontoa vahvistavat ja tarvelähtöiset kaupungit

Kaupungit rakentuvat kylämäisistä, yhteisöllisistä alueista, joissa palvelut ja viheralueet ovat lähellä, luonto vahvistuu ja jakamistalous vähentää kulutusta.

• Asemakaavoitus mahdollistaa monimuotoiset, luontoa tukevat ratkaisut.

• Asukkaat osallistuvat suunnitteluun ja aluekehitykseen varhaisessa vaiheessa.

• Viheralue- ja yhteistilavaatimukset sisällytetään hankkeiden tavoitteisiin.

• Julkinen ohjaus ja kannusteet tukevat yhteisöllisiä ja jaettuja tilaratkaisuja.

Rakentaminen 2035 verkosto jatkaa toimintasuunnitelmien jalostamista tulevissa työpajoissa keväällä 2026.