Rakentaminen 2035 – työpajassa tähyttiin teollisen rakentamisen tulevaisuuteen
Työpaja teollisen rakentamisen mahdollisuuksista 4.2.2025
Turun ammattikorkeakoululla järjestettiin 2.4.2025 Rakentaminen 2035 -verkoston kolmas työpaja. Kahden ja puolen tunnin aikana käsiteltiin rakentamisen uusia toteutustapoja ja teollisen rakentamisen mahdollisuuksia. Paikan päälle kokoontui osallistujia yhdeksästä eri organisaatiosta.
Ensimmäisen puheenvuoron piti Teamsin välityksellä Rakennusteollisuus RT:n kehitysjohtaja Antti Aaltonen. Hän kuvasi rakentamisen murrosta ja mahdollisuuksia edetä kohti vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteita. Rakentamisen osuus kokonaispäästöistä kasvaa, kun olemassa olevien kiinteistöjen päästöt vähenevät. Aaltonen painotti, että nykyisillä ratkaisuilla, TKI-panostuksella sekä teollisen rakentamisen keinoilla, kuten standardoinnilla, esivalmistuksella ja paremmalla kumppanuusyhteistyöllä, voidaan merkittävästi tehostaa rakentamista ja saavuttaa päästövähennyksiä. Jo 20 % parannus rakentamisen tuottavuuteen leikkaa rakentamisen aikaisia päästöjä kolmanneksen lisäten samalla huimasti rakentamisen arvoa.
Teijo-Talot Oy:n (nykyisin OnWood Oy) tuotepäällikkö Heidi Karlsson esitteli, kuinka puurakenteiset tilaelementit tuovat rakentamiseen teollista tehokkuutta: vähemmän yllätyksiä, vähemmän hukkaa ja sujuvampaa rakentamista. Yli 20 vuoden kehitystyön tuloksena elementtien valmiusaste on saatu huippuunsa, ja työmaavaihe on lyhentynyt jopa viikoiksi ilman laadun heikkenemistä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana kävi ilmi, että rakennuksia voidaan myös siirtää paikasta toiseen. Karlsson toi esiin myös, kuinka liikevaihto työntekijää kohden on yrityksessä selvästi toimialan keskiarvoa korkeampi, mikä on osoitus teollisen rakentamisen tehokkuudesta.
Turun ammattikorkeakoulun koulutus- ja tutkimuspäällikkö Esa Leinonen käsitteli rakennustyömaan ja tehdasmaisesti organisoidun tuotannon eroja. Leinosen esityksestä virinneessä keskustelussa kävi ilmi, että Suomessa rakentamisen tuotannon johtamisen taso on korkea ja tahtituotannon sekä esivalmistuksen osalta on kertynyt runsaasti tutkimusta ja pilottihankkeita. Keskustelussa pohdittiin myös, miten teollisen tuotannon etuja voidaan tuoda rakentamiseen asteittain, ja kuinka rakennusalan prosesseja pitäisi tarkastella eri tavoin kuin perinteistä kokoonpanoteollisuutta.
Työpajan viimeinen tunti käytettiin ryhmätyöskentelyyn. Ensin osallistujat pohtivat itsenäisesti kehitysideoita, ja sen jälkeen ryhmissä jalostettiin ideoista yhteinen teema jatkokehitystä varten. Ryhmät esittelivät lopuksi työnsä tulokset lyhyesti. Tuloksissa näkyi ennakkoluulottomuutta ja innovatiivisuutta: esiin nousi ideoita mm. esivalmistuksen hyödyntämisestä korjausrakentamisessa, julkisen sektorin roolista innovaatiotoiminnassa, yhteistyöstä muiden alojen, kuten laivanrakennuksen, kanssa sekä ammattikorkeakoulun ja opiskelijoiden roolista osaamisen kehittäjänä.
Päivä oli sisällöltään rikas ja keskustelu vilkasta. Innostavat puheenvuorot synnyttivät uusia ajatuksia ja osoittivat, miten eri alojen asiantuntijat voivat yhdessä kehittää tulevaisuuden rakentamista.